lauantai 29. kesäkuuta 2019

Ulvilan lapsiuhrit

Ulvilan lapsiuhrit - Jukka Lahden ja Anneli Auerin lapset 2009

Nuorin lapsistani on tällä hetkellä siinä iässä, että on mahdollisesti rippileirillä juuri nyt. Mitä mahtaa hänen päässään liikkua, kun puhutaan kymmenestä käskystä. "Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi". Käsky numero yhdeksän.

Joko hän on riittävän vanha tuntemaan piston omatunnossaan?

Jos kaikki olisi mennyt hyvin, lapseni ei tosin koskaan olisi joutunut sellaisen tilanteeseen, että olisi pitänyt puhua valheita omasta äidistään kohtalokkain seurauksin.

Jos "Arto" olisi ollut kunnon mies ja olisi jättänyt henkirikoksen tekemättä 1.12.2006, Jukka Lahden lapset eivät olisi jääneet isättömiksi. Nuorin lapsistani - tuolloin 2-vuotias -  olisi saanut oppia tuntemaan isänsä ja muutkin sisarukset olisivat saaneet pitää hyvän ja rakkaan isänsä ja kasvaa ehjässä perheessä.

Mahtoiko "Artolla" koskaan edes käydä mielessä, että hänen vihansa seurauksena neljä viatonta lasta jäivät isättömiksi?

Jos Tapio Santaoja ja Pauli Kuusiranta olisivat olleet kunnon poliiseja, he olisivat jahdanneet rikollista eivätkä lavastaneet lasten syytöntä äitiä tekijäksi.

Tapio ja Pauli eivät kuitenkaan olleet kunnon poliiseja. Tapio muun muassa rikkoi törkeästi esitutkintalakia ja valehteli minulle saadakseen väärän tunnustuksen, jota hän tosin ei saanut, mutta valehteli saaneensa. Lisäksi Tapio tehtaili joukon kyseenalaisia rekonstruktioita muka näytöksi ja jopa väärensi kuvaliitettä salatakseen totuuden paljastumisen. Pauli antoi Tapsan vapaasti toteuttaa itseään ja teki parhaansa, jotta minut olisi leimattu mediassa syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tässä hän onnistui erittäin hyvin.

Jos KRP:n äänitutkija Tuija Niemi olisi ollut kunnon tutkija, jolla olisi ollut hyvä ammattitaito ja ammattietiikka, Tapsa ja Pauli tosin eivät olisi päässeet kovin pitkälle juonitteluissaan, mutta valitettavasti Tuija Niemi ei ollut kunnon tutkija, vaan antoi Tapsalle sitä mitä Tapsa halusi  - vääristeleviä lausuntoja ja mahdollisesti jopa väärennetyn tallenteen, joilla hämättiin osa tuomareista.

Kiitos Tuijan, Tapsan ja Paulin, Ulvilan lapsiuhreista tuli nyt myös äidittömiä.

Jos kaikki olisi mennyt hyvin jo ensimmäisen oikeudenkäynnin aikana keväällä 2010, kaikki olisi voinut vielä palautua oikeille raiteilleen. Lapset olisivat voineet iloita äidin paluusta ja päässeet takaisin kotiin sen sijaan että joutuivat nyt itkemään silmänsä punaisiksi surressaan sitä, että ero äidistä tulisi vieläkin jatkumaan.

Tässä kohdassa kaikki alkoi mennä lasten kanssa vieläkin kamalampaan suuntaan. Suorastaan hirvittävään.

Jos lapsille olisi löytynyt ammatillinen sijoituspaikka Turussa, lapset olisivat joutuneet odottamaan vielä vuoden ja olisivat sitten päässeet kotiin äidin kanssa, kun Vaasan Hovioikeus seuraavana keväänä tulisi tekemään yksimielisen päätöksen: äiti on syytön ja pääsee heti vapaaksi.

Valitettavasti näin isolle joukolle ei löydetty ammatillista sijoituspaikkaa Turusta ja lapset päätyivät enon hoitoon, mistä seurasi ristiriita joukon vanhimman lapsen kanssa ja sisarusparven hajoaminen - ja se oli vasta alkua huonolle kierteelle.

Muistan ajatelleeni vankilassa, että lapset vaikuttavat hieman vieraantuneilta. En silloin vielä tuntenut sanaa VIERAANNUTETTU, mutta tulisin valitettavasti myöhemmin tuntemaan tämän sanan erittäinkin hyvin.

Sillä aikaa kun minä taistelin oikeuksistani Vaasan Hovioikeudessa, eno ja vaimo vieraannuttivat kolme nuorinta lasta äidistä, isosiskosta, tädeistä ja isovanhemmista. Koko prosessi on kuin oppikirjaesimerkki äärimmäisestä vieraannuttamisesta. Niin yllättäviltä kuin väärät seksuaalirikosväitökset kuulostivatkin, ne olivat itse asiassa vain osa taudinkuvaa, paljon yleisempi ilmiö kuin kukaan maallikko voisi kuvitella. Palaan tähän aiheeseen blogissani myöhemmin.

Vieraannutetun lapsen kohtalo on kova. Tutkimusten mukaan sen kokeneilla on muun muassa lisääntynyttä ahdistuneisuutta, itseluottamuksen puutetta, turvattomuuden tunnetta, masentuneisuutta ja itsetuhoisia ajatuksia. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi syömishäiriöinä ja päihdeongelmina.

En tiedä, mikä on tilanne omilla lapsillani tällä hetkellä. Voin vain toivoa, että heillä on asiat olosuhteisiin nähden hyvin ja että he ovat riittävän vahvoja ottamaan apua vastaan ja ymmärtämään, että ei ole koskaan liian myöhäistä lähteä korjaamaan tilannetta. Ei ole koskaan liian myöhäistä saada takaisin sitä onnellista lapsuutta, joka teillä joskus oli, ennen kuin pahat voimat puuttuivat peliin ja tuhosivat perheemme.

Lapseni - teistä ehkä tuntuu siltä, että olette polttaneet sillat takananne, mutta näin ei ole. Kukaan ei syytä teitä siitä, mitä teitte lapsina kovan paineen alla sijaisvanhempien johdattelemina. Olette aina tervetulleita takaisin kotiin niiden luokse, jotka aidosti välittävät teistä itsenne takia - ei rahan. Äiti, isosisko ja mummi kaipaavat teitä koko ajan ja haluavat teille vain pelkkää hyvää. Mummi asuu siellä, missä ennenkin ja meidän muiden yhteystiedot saa sosiaalityöntekijöiden kautta.

Toivotan hyvää kesää lapsilleni ja blogin lukijoille. Jos joku sattuu olemaan tekemisissä lasteni kanssa, sanokaa terveisiä!

10 kommenttia:

  1. Tässä jutussa poliisit ja rosvo ovat yhtä pahoja ja sitten siihen päälle vielä ahneet sijaisvanhemmat. Voi lapsia. Toivotaan, että he ajan kuluessa alkavat ajatella omilla aivoillaan, tajuavat miten heitä on käytetty ja toimivat sen mukaan. Vieraantumisen ei tarvitse olla lopullista.

    VastaaPoista
  2. Kaikesta huolimatta mahdollisimman hyvää kesää 2019 Sinulle Anneli. Alusta asti olen TIENNYT että olet syytön. Voimia myös lapsillesi. Asioilla on tapana järjestyä. Olenkin tavannut Sinut kerran ja ostin muutaman kappaleen kirjojasi. Tsemppiä elämääsi ihana Anneli! Sepi

    VastaaPoista
  3. Hei, kuuntelen iltaisin äänikirjaasi, se on hyvin kirjoitettu ja ääntäsi on mukava kuunnella. Silti tavallaan toivoisin, että se olisi vain tarina. Kiitos silti kirjasta ja hyvää kesänjatkoa! :)

    VastaaPoista
  4. Hei Anneli!

    Osaisinpa sanoa jotain rohkaisevaa. Mietin sitä, että adoptoitaviksi annetuista lapsista, tai muualla tavallaan juuristaan irrotetuista käsitykseni mukaan valtaosa haluaa selvittää juurensa viimeistään aikuistuttuaan. Voisin kuvitella, että niin sinunkin lapsesi. Jos olisin heidän kanssaan tekemisissä, ehdottomasti kannustaisin siihen. Kun tuntee juurensa, oppii tuntemaan itsensäkin paremmin.

    Ihan vain maallikkona (sama koulutus kuin sinullakin) arvelen, että tapaaminen ja uudelleen tutustuminen auttaisi teitä kaikkia eheytymään.

    Pelkäsin eilen kotiarkistoani. Seassa oli joskus ostamani kortti, jossa mietelause, jotenkin näin: Käännä katseesi aurinkoon, niin et näe varjoja." Ajatus tuntuu kyllä kamalan naiivilta silloin, kun pilvet tuntuvat totaalisesti ja lopullisesti peittäneen auringon. Päätin kuitenkin itsekin yrittää opetella.

    Toivotaan auringonsäteitä meille kaikille.

    VastaaPoista
  5. Sairas on Suomen poliisi ja sosiaalitoimi. Edes Aarnio entinen poliisi ei joutunut sellaisen myllytyksen kohteeksi kuin sinä mediassa. (Toki myös Bodomin veri yöstä selvinnyt Nils Gustafsson on joutunut Perättömän media myllytyksen kohteeksi)

    VastaaPoista
  6. Hei Anneli!

    Uskon, että olet syytön ja olet jonkun mielettömän sekasotkukoneiston uhri kuten myös luulen Jari Aarniosta.

    Haluaisin kuitenkin tietää, miten olet valinnut tarinaasi tuon 'Arto' nimen? Onko se pelkkää sattumaa kuten monet muutkin nimisotkut vai onko sinulla jotkut perustelut sille? Minä näes vähän epäilen, että näillä tässä maassa pyörivillä sekasotkuilla on jotain yhteisiä nimittäjiä ja Arto on toisessa tarinassa...

    Olisin halunnut kirjoittaa tämän tekstin sinulle nimelläni, mutta nyt just on meneillään sellainen sekasotku, että en vain voi... kun en sitten tiedä minne sekin tieto sitten saattaa päätyä sun muuta sun muuta... Näitä Anneleita on läjäpäin ja varmaan olet havainnut, että Anneli Jäätteenmäkinkin on olemassa keiseineen...

    Oletko jossain kertonut miehesi työstä enemmän - tai ehkä et tiedä siitä paljonkaan... Tämä internetti on ihan helvettikone ja ties mitä kaikkea p-tä se oikein luo ja saa aikaan...

    Muuten on kiva huomata, että blogger sivusi on ihan samanlainen kuin omani...

    Ehkäpä tiemme vielä joskus kohtaavat joissakin merkeissä...

    Hyviä elokuun lopun päiviä!

    Terveisin,

    Sanotaan sitten vaikka että Salainen Ystävä

    P.S. Ehkä on parempi, että et edes julkaise tämä kommenttiani, mutta kerro, jos voit, mistä nimi Arto tulee tai jos se sitten on vain sattumaa...

    18.08.2019

    VastaaPoista
  7. Voimia Anneli! Katsoin eilen dokumentin Ulvilan surmasta, ja olen pöyristynyt siitä tavasta miten eri tahon viranomaiset ovat asiaa hoitaneet.
    KRP:n Tuija Niemen (jolla ei minkäänlaista äänitekniikan asiantuntijakoulutusta ole) rekonstruktio tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä esitettyjen faktojen kanssa, on aivan luokaton.
    Vieraannuttaminen on todella tapahtunut aivan oppikirjan mukaisesti. Pelkästään lasten "puolueettomat" puhuttamiset asiantuntijoiden taholta olivat niin ahdistavia ja johdattelevia, ettei niillä pitäisi olla mitään todistusarvoa.

    Tämä tapaus on kaikessa kamaluudessaan niin pelottava, että usko koko maan oikeusturvaan on mennyt varmasti itseni lisäksi monelta muulta.

    Aurinkoa elämääsi!

    Terv kolmen lapsen äiti.

    VastaaPoista
  8. Toivottavasti tämä juttu etenisi. Odotan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  9. Kiitos sanoistasi, jotka toivon tavoittavan tulevaisuudessa myös aikuisten harhauttamat lapsesi, niin, että voitte yhdessä palauttaa onnellisen lapsuuden heille pahojen ihmisten tieltä.
    Rikoslakiin olisi saatava pikimmiten myös tuomioiden purkuun helpotista niin, että uhriksi väärin perustein tuomittu lapsi - joita on PALJON! voisi oikeudessa kevyellä kaavalla kumota tuomionsa vähintään siihen asti kunnes täyttää 29 vuotta. Tämä antaisi selvän signaalin siihen, että kun lapsi kasvaa ja ymmärtää mitä hänelle on sosiaalityön ja oikeuslaitoksen rattaissa tehty, hän voisi palauttaa kunniansa ja vastuuttaa väärintekijänsä.
    Tämä voisi esimerkiksi toteutua niin, että uhriutetulla lapsella olisi aikuisena oikeus uuteen oikeudenkäyntiin omassa asiassaan. Nykyinen tuomionpurkukäytäntö ei osaa tunnistaa vieraannutettujen tai väärinuhriutettujen eli uhreiksi tuomittujen lasten ongelmaa.

    VastaaPoista

Kirjoita asiallisesti. Kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.