tiistai 10. heinäkuuta 2018

Ulvilan murhaajan jäljillä

Ulvilan murhaajan jäljillä
Joulukuussa 2016 poliisin koirapartio saapui murhapaikalle noin parin tunnin kuluessa Jukka S. Lahden murhasta. Piha-alueelta oli turha enää etsiä tekijän jälkiä, koska poliisit olivat jo kulkeneet alueella. Kontaminoituneen alueen ulkorajat selvitettiin keskustelemalla poliisien kanssa. Partio - koulutettu poliisikoira ja koiran ohjaaja - lähtivät kulkemaan tontin ulkoreunaa pitkin.

Jälki löytyi.

Joku oli kulkenut kuluneena yönä naapuritontin laitaa pitkin punaisella merkitystä pisteestä Tähtisentielle. Yöllisen kulkijan tulo- tai jatkosuunta ei selvinnyt. Asvaltilla jälki häviää hyvin nopeasti ja punaisen pisteen ympäriltä koira lähti kulkemaan ainoastaan Tähtisentien suuntaan. Ohjaajan mukaan hänen koiransa ei ottanut ns. takajälkeä - kulkijan suunta oli siis selvä - pisteestä Tähtisentielle.

Ulvilan murha - paikka josta koira löysi hajujäljen

Kyseinen koira osasi myös erottaa eläimen hajun ihmisestä eikä lähtenyt eläinten perään - tästä oli kulkenut ihminen.

Oliko tämä siis murhaajan tuloreitti?

Vai oliko murhaaja käynyt ennen taloomme tunkeutumista tutkimassa mahdollisia pakoreittejä, todennut, ettei tänne kannata mennä ja kääntynyt takaisin? Vai oliko murhaaja paennut tähän suuntaan takapihaltamme, joka oli auki naapuripihalle, mutta kääntynyt tästä sitten Tähtisentielle?

Toisin kuin syyttäjä Kalle Kulmala antoi oikeudessa ymmärtää, tällä kohdalla ei kulje eikä kulkenut vuonna 2006 mitään sellaista kulkureittiä, jota pitkin tavallinen ihminen olisi kulkenut yöaikaan tai muutenkaan. Korkeintaan takapihamme toisella puolella asunut perhe olisi voinut käyttää sitä oikotienä Tähtisentieltä kotiinsa, mutta kukaan heistä ei ole kertonut olleensa liikkeellä tuona yönä - ja nimenomaan keskiyöllä tai sen jälkeen joku oli koiran osoittamaa reittiä kulkenut, koska ohjaajan mukaan hänen koiransa ei olisi näissä olosuhteissa ottanut sen vanhempaa jälkeä.

Ulvilan murha pakoreitti vai tuloreitti - kuva naapurin takapihalta
Tuliko murhaaja Tähtisentielle takapihanaapurimme pihan kautta nuolella merkattua reittiä pitkin? Jos tästä kävellään eteenpäin heinäseiväsaidan kulkuaukon läpi, tullaan siihen pisteeseen, josta koira otti hajun.

Ulvilan murha pakoreitti vai tuloreitti - ryteikkö hajujäljen vieressä
Heinäseiväsaidan toiselle puolelle mentäessä oikealla on villiä ryteikköä ja sen takana enemmän tai vähemmän villiä metsikköä - ei mitään puistoa, josta Kalle Kulmala puhui. Metsikön takana on myös piha-aluetta. Toki tästä pääsee kulkemaan, mutta "tavallinen" ihminen ei siitä menisi, kun vain vähän matkan päässä on ihan kunnollinenkin tie eikä tarvitse kulkea pihojen läpi.

Ulvilan murha pakoreitti vai tuloreitti - naapurin pihan kulma

Heinäseiväsaidan vasemmalla puolella on sivunaapurimme tontti. Myöskään tämä perhe ei ole kertonut käyneensä yöllä ulkona.

Ulvilan murha pakoreitti vai tuloreitti - nurmikaistale
Tältä näyttää nurmikaistale, jota pitkin murhaaja kulki - ja murhaajan jalanjäljissä myös poliisikoira.

Hyvä suoritus poliisikoiralta tämäkin, mutta jos poliisilla olisi ollut käytössään vihikoira, joka pystyy jäljittämään hajuja jopa asvaltilta, murha olisi ratkennut jo alkumetreillä ja paljolta pahalta jutun tulevissa käänteissä olisi säästytty.

Jos joku tavallinen ihminen olisi halunnut oikaista Tähtisentieltä Metsänkulmantiellä, hän olisi päässyt kulkemaan Koskentietä (kuva alla, reitti näkyy karttaleikkeen alareunassa) ja sen jatkeena olevaa soratietä pitkin. Ei olisi ollut mitään syytä lähteä hiippailemaan salamyhkäisesti pimeään ryteikköön tai ihmisten pihoille.
Ulvilan murha pakoreitti vai tuloreitti - soratie Koskentien päässä

Mitä reittiä murhaaja sitten pakeni?

Jos epäilyni murhaajan henkilöllisyydestä pitää paikkansa, hänellä olisi ollut useitakin salamyhkäiseen hiippailuun sopivia reittejä valittavanaan - yllä näkyvän kaltaisia kulkuteitä on alueella useitakin. Tosin ei pääteiden käyttäminenkään olisi ollut naamioituneelle murhamiehelle mikään ongelma. Hiljaiseen yöaikaan kun kuuluu hyvin, jos poliisiauto tai muu kulkuväline on lähestymässä ja voi hypätä suojaan.

Mitä tahansa reittiä murhaepäiltyni olisi käyttänyt, hän olisi päässyt juosten kotiin vain muutamissa minuuteissa. Sen verran lähellä hän asui.

Hajujäljet ovat haihtuneet, mutta muut jäljet on kirjoitettu kuulustelukertomuksiin ja muistioihin. Murhalla on edelleen kaikki edellytykset tulla selvitetyksi.

Minulle ja lapsilleni asia on kesken niin kauan kuin tekijä on vapaana.

"Arska" - olet tuhonnut elämämme ja aiheuttanut meille mittaamattoman määrän kärsimystä teollasi.

Olisiko aika jo tunnustaa ja sovittaa tekosi?

Tee se. Tee kerrankin miehen työ. Se helpottaa.

12 kommenttia:

  1. Niin, siis 2006 poliisin koirapartio saapui paikalle. "Arska" mene ja tunnusta tekosi, niin pääset vähemmällä tuomiolla ja saat mielenrauhan.

    VastaaPoista
  2. Saa olla hyvin sairas ja paatunut tekijä, kun jatkaa elämäänsä. Miten voi!?eikös hänellä ollutkin mielenterveysongelmia ja uhkaavaa käytöstä miestäsi kohtaan?? "Arska" nyt hakemaan omalle sielulle rauha ja asianosaisille vihdoin totuus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaista ongelmaa hänellä on ollut, mutta se mies, jota kohtaan hänen tiedetään käyttäytyneen uhkaavasti, ei ollut mieheni Jukka S. Lahti vaan eräs toinen häntä iäkkäämpi häneen esimiesasemassa hetken ollut mies.

      Poista
  3. olisi mielenkiintoista kuulla anneli sinun mielipiteesi aarnio tapaukseen.

    VastaaPoista
  4. En juurikaan voi kommentoida, koska en ole perehtynyt tapaukseen, mutta näyttäisi siltä, että kaikin voimin hänelle ainakin yritetään saada tuomioita tuomion perään jos jonkinlaisin perustein. En yllättyisi, jos ainakin osa olisi tekaistuja.

    VastaaPoista
  5. Tiedoksi: Eräs bloggaaja Ruotsissa on äskettäin kirjoittanut asiasta: https://bjorkbloggen.com/2018/07/01/the-ulvsby-murder-case-about-anneli-auer-in-finland-2006/

    VastaaPoista
  6. Tuntuu niin järkyttävältä, että tuossa se murhaaja on kävellyt, käynyt pilaamassa teidän elämän ja häipynyt. Miten sairas voikaan olla että pystyy elämään tuommoinen taakka harteillaan. Ja sinä Anneli, oot yksi vahvimmista ihmisistä kenet tiedän, en usko että monikaan pystyisi elämään tuon saman mitä olet käynyt läpi. Olisi kiva jutella enempi sinun kanssa! T. 22-vuotias äiti.

    VastaaPoista
  7. Ulvilan murhamysteerissä kerrottiin poliisin käyttäneen tutkinnassa myös selvänäkijää, joka kertoi murhaajan paenneen paikkaan jossa on heinäseipäitä. Sattumaako? Vai onko seipäät laitettu tuohon paikkaan myöhemmin? Kertoikohan selvänäkijä mitään muuta vihjettä, vaikka tutkinnanjohtaja teilasikin ne täysin pieleen menneiksi?

    VastaaPoista
  8. Jälkihavainnon puuttuminen oli syyttäjältä samanlainen bluffi kuin kengänjälkien puuttuminen takkahuoneen lattialta ja mitä muita näitä syyttäjän uskomattomia huijausyrityksiä nyt olikaan, joilla oli tarkoituksena hämärryttää tuomarit huomaamasta, että jo pelkästään aikatekijän perusteella oli täysin mahdotonta, että murhaaja oli perheenjäsen. Todisteet lähtivät puhelun aikana ulkopuolisen tekijän mukana.

    Ajatella, jos poliisipartio olisi silloin sinä yönä liikkunut Ulvilan alueella, eikä olisi tarvinnut odotella poliiseja Porista asti. Jukka olisi jäänyt henkiin, tekijä olisi jäänyt kiinni itse teossa ja äiti lapsineen olisi elänyt niinkuin ennenkin (sairaalasta päästyään).

    Tekijässä ei taida olla miestä tunnustamaan vapaaehtoisesti, mutta poliisin auttamana se voi vielä onnistua. Toivottavasti ei juo itseään hengiltä ennen sitä.

    VastaaPoista
  9. Hei. Kommenttini ei liity yllä olevaan asiaan. Luin kirjoittamasi kirjan. Olet hyvä kirjoittaja. Voisit kirjoittaa muustakin.

    Minusta Jukka oli hyvin kiinnostava persoona. Luin jostakin, että joitakin oli ärsyttänyt Jukan käyttämät sivistyssanat. Nauratti, sillä minuakin ne ärsyttivät, kun tapasin ensimmäistä kertaa Jukan. Sittemmin meistä tuli kavereita. Kurssilla molemmat olivat aina antamassa kommenttejaan. Kerran kumpikin oli päättänyt omilla tahoillaan olla kommentoimatta - koko ryhmä oli hiljaa.

    Jukka oli niin innostunut kaikesta. Harvoin tai en oikeastaan koskaan ole kohdannut sellaista persoonaa. Muistan kuinka harvoilla viesteillä Jukka kertoi kuinka perheeseen syntyi lapsi toisensa jälkeen. Kerran Jukka pyysi minua ja miestäni kylään. Emme koskaan kulkeneet siellä päin, mutta se oli jotenkin Jukalle tyypillistä avoimuutta. Minua aina jaksoi kiinnostaa mitä hänen väitöskirjalleen kuului.

    Murhan jälkeen etsin kirjoittamasi sivuston, sillä Jukka oli markkinoinut sitä minulle. Löysin sieltä kuvan, joka oli otettu vähän ennen Jukan murhaa. Kuvassa neljä lasta katsoivat merta. Se oli hellyttävä kuva. Olen monesti ajatellut lasten kärsimyksiä ja miettinyt, että miten sellaisesta voi selvitä. Ihmettelen, että miten ihmeessä Sinä olet selvinnyt kaikista vastoinkäymisistäsi. Jukan elämä oli jollakin lailla mysteeri ja olen miettinyt, että mitä Jukka ajattelisi kaikesta tästä. Minua kosketti kovasti äitienpäivälukusi, koska en toivoisi kenellekään, että äiti tai isä joutuisi luopumaan lapsistaan. Voimia ja kirjoittamisen iloa.

    VastaaPoista
  10. Näitkö "tutkimuksen" murhainfon sivulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En käy Murhainfossa, mutta jos tarkoitat nimimerkki Kuolemannaakan kirjoittamaa kirjaa, olen kyllä lukenut sen - ja oli kyllä hyvin kirjoitettu kirja!

      Poista

Kirjoita asiallisesti. Kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.