tiistai 15. joulukuuta 2015

FBI vs Tuija Niemi

FBI vs äänitutkija Tuija Niemi, tapaus Anneli Auer - Ulvila

Jatkan vielä kirjoittamista Ulvilassa 1.12.2006 soitetusta hätäpuhelusta, koska nimenomaan tällä hätäpuhelulla ja sen erilaisilla versioilla on keskeinen merkitys oikeusmurhan syntyhistoriassa - itse murhan ja murhan ratkaisemisen kannalta hätäpuhelu on sivuasia.

Lupaan kuitenkin palata murhaajan jäljille taas seuraavassa kirjoituksessani.

Kuten asiaa seuranneet tietävät, KRP:n rikosteknisen laboratorion äänitutkijan tittelillä työskentelevä litteroija Tuija Niemi  (ent. Tuija Niemi-Laitinen) on antanut hätäpuhelusta jos jonkinlaista lausuntoa ja lisäksi Ulvilan hätäkeskuspuhelua on analysoinut myös Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI, jopa kahteenkin kertaan.

Harva kuitenkaan tietää konkreettisella tasolla, mitä FBI on näillä puheluilla tehnyt. Käsittelen ensin FBI:n tuoreimman analyysin ja kirjoituksen lopussa palaan vuoteen 2009.


Ulvilan hätäpuhelu ja FBI v. 2012


FBI:lle lähetettiin vuonna 2012 itse hätäpuhelutallenteen lisäksi myös muuta materiaalia, kuten äänitallenteet poliisin hätäkeskukseen tekemästä äänirekonstruktioista, joissa oli tuotettu mm. huutoja erilaisilta etäisyyksiltä ja erilaisia muita ääniä sekä kuvamateriaalia asunnosta.

Tutkimusraportin mukaan hätäpuhelu analysoitiin seuraavilla menetelmillä: kriittinen kuuntelu, korkean resoluution aaltomuoto, kapeakaistainen spektri, leveäkaistainen spektri, spektrografia, äänenkorkeus- ja korrelaatioanalyysit.

FBI:n analyysin keskeinen sisältö oli se, että ensinnäkään tallenteella ei ole todettavissa mitään merkkejä siitä, että puhelun taustalla kuuluisi ennalta äänitettyä materiaalia ja toiseksi se, että äänirekonstruktioiden perusteella ei voi tehdä sellaisia johtopäätöksiä, joita Tuija Niemi on tehnyt. Analyysin voi lukea kokonaisuudessaan tämän kirjoituksen lopusta löytyvästä linkistä.

On sinänsä aika surkuhupaisaa, että Suomen poliisin ja oikeuslaitoksen pitää tilata Yhdysvalloista asti sellainen raportti, jossa kerrotaan, että äänten kuulumiseen tallenteella vaikuttaa niin moni tuntematon muuttuja (esim. luurin suuntautuminen, useat akustiset muuttujat, tallennusympäristön monimutkaisuus jne.) ettei siitä voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä esim. sen suhteen, monenko eri ihmisen askeleita tietyllä hetkellä kuuluu tai kuuluuko äänimaailmaltaan kaoottisen hätäpuhelun aikana tiettyjä ilman taustahälyä rekonstruoituja yksittäisiä ääniä. Jotenkin voisi kuvitella, että tämän pitäisi olla itsestäänselvä asia kenelle tahansa ihmiselle, jolla on aivot, ja aivan erityisesti sen pitäisi olla itsestäänselvyys äänitutkijan tittelillä useita vuosia työskennelleelle henkilölle - olkoonkin että tämä henkilö tekee yleensä työkseen pelkkiä litterointeja, mutta kuitenkin.

Vielä surkuhupaisammaksi kaikki meni, kun FBI:n lausunnosta huolimatta syyttäjä Kalle Kulmala suostui vielä vuonna 2015 vastaanottamaan amatöörisalapoliisi Raine Ampujan "äänitutkimuksen", jossa pariin yksittäiseen kohtaan tuijottaen oli saatu sellainen "tutkimustulos", että nämä äänet kuuluvat väärästä kohdasta asuntoa. Syyttäjä tietää varsin hyvin sekä FBI:n lausunnon että jopa Tuija Niemen kertomusten perusteella, ettei tallenteelta kuuluvien äänten perusteella voida sanoa tarkkaa paikkaa tai etäisyyttä ja että Raine Ampujan "tutkimus" on näin ollen täyttä kukkua.

Ilmeisesti sodassa ja oikeusmurhataistelussa kaikki keinot ovat kuitenkin sallittuja, ja hinta taistelusta jää oikeusmurhan uhrien ja veronmaksajien maksettavaksi.


Ulvilan hätäpuhelu ja FBI v. 2009


FBI:n tekemää analyysia vuodelta 2009 en voi laittaa nettiin luettavaksi, koska en ole saanut sitä itsekään. En edes tiennyt, sellaisen olemassaolosta, ennen kuin luin tänä syksynä lisätutkintapöytäkirjaan 8 sisällytettyä Tuija Niemen ja FBI:n kirjeenvaihtoa uudestaan ja entistä huolellisemmin.

Vertaamalla kirjeenvaihtoa ja tallenteita selvisi kuitenkin sellainen mielenkiintoinen asia, että FBI:lle vuonna 2009 lähetetty hätäpuhelu poikkeaa sisältönsä puolesta huomattavasti alkuperäisestä hätäpuhelusta.

Miksiköhän?

Mikä sai Tapio Santaojan ja Tuija Niemen lähettämään kesällä 2009 FBI:lle hätäpuhelusta aivan uuden ja erilaisen version, vaikka kirjeenvaihdon mukaan FBI:ltä on toivottu nimenomaan alkuperäistä kappaletta (the original recording) tai vähintäänkin suoraa kopiota (an exact copy), joka lähetettäisiin levyllä postitse, jotta tallenne pysyisi mahdollisimman muuttumattomana?

Tässä kohtaa ei inhimillinen erehdys oikein kelpaa selitykseksi.

Miksi  FBI:n piti kuunnella nimenomaan kohtaa 2:03, jossa Mika sihvonen oli kuullut lapsen sanovan hiljaisella äänellä "Ketä siel on?" ja Tuija Niemi ei ollut kuullut sitäkään vähää?

Ja miksi ihmeessä Tuija Niemi ja Tapio Santaoja tekivät sellaisen radikaalin ratkaisun, että FBI:ltä tilatut hätäpuhelun suodatetut versiot kävivätkin äkkiä täysin tarpeettomiksi juuri ennen kuin ne edes saapuivat Suomeen? Miten sattuikin, että juuri nyt Tuija Niemi kuuli äkillisesti kohdassa 2:03 ihan omin avuin kuuluisan uole-kohdan, josta pian revittiin isot otsikot?

Ulvilan oikeusmurha mediassa - FBI vs KRP Tuija Niemi


Niin mukava kuin olisikin uskoa viranomaisten rehellisyyteen, kyllä tämä pistää miettimään.

Olisiko niin, että Tapio Santaoja ja Tuija Niemi olivat lähettäneet levyn tutkittavaksi FBI:lle siksi, että olisi uskottavampaa, jos FBI kaivaisi sieltä esiin hienoilla menetelmillään hyytävän U-O-L-E-huudon kuin jos KRP:n äänitutkija alkaisi äkillisesti kuulla siellä jotain itselleen uutta ja ennenkuulumatonta?

Tuija Niemen ja Tapio Santaojan harmiksi FBI:llä ei kuitenkaan puhuta suomea.

FBI oli 11.8.2009 pyytänyt suomenkielistä virkailijaa - siis Tuija Niemeä - tai kielenkääntäjää saapumaan Washingtoniin apuun. Ehkäpä juuri silloin Tuija Niemi ja Tapio Santaoja olivat tulleet siihen johtopäätökseen, että jos uole-kohdan löytäminen joka tapauksessa jäisi Tuija Niemen harteille, turha Tuija Niemen olisi lähteä Yhdysvaltoihin asti "löytämään" uole-kohtaa, kun sen voisi tehdä Suomessakin. Ja näin tulemme taas takaisin siihen käänteentekevään hetkeen 13.8.2009, jolloin konstaapeli Holappa saapui Tuija Niemen laboratorioon CD-levyn kanssa ja loppu onkin historiaa, kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessani Tuija Niemi ja suuri U-O-L-E-huijaus totesin.

Tällä kerralla lisään siis kuitenkin vielä aikaisempien epäilyjä herättävien asioiden listalle sen, että FBI:lle vuonna 2009 lähetetty tallenne on todistettavasti eri kuin alkuperäinen, eikä pelkästään subjektiivisen kuulokokemuksen perusteella arvioituna, vaan se on eri.

Tuija Niemi vs FBI - äkillinen virka-apu Tapio Santaojalle v. 2009

Tuija Niemestä tehtyä rikosilmoitusta ei aikoinaan otettu käsittelyyn, koska se sisältyi poliiseista tekemääni pitkään rikosilmoitukseen. Syyttäjä Tapio Mäkisen mukaan Tuija Niemi on siviili, eikä siksi kuulunut syyttäjä Mäkisen toimenkuvaan ryhtyä selvittelemään häneen kohdistuvia epäilyjä. Ehkäpä sekin päivä kuitenkin vielä tulee, että joku ottaa asiakseen selvittää, mikä tässä vuosia kestäneessä oikeusfarssissa oikeasti meni vikaan, ja myös Tuija Niemi pääsee vihdoin valokeilaan yhtenä oikeusmurhaikiliikkujan kantavana voimana.

Ensi kerralla - kuten lupasin - kirjoitan taas Ulvilan murhaajasta enkä Tuija Niemestä.

Lue FBI:n lausunto vuodelta 2012 kokonaisuudessaan:
(suomennettu versio, sisältyy Ulvilan murhan lisätutkintapöytäkirjaan numero 8)


8 kommenttia:

  1. KRP:n Tuija Niemi on siviili. Huh huh! Jotenkin sitä olettaisi, että keskusrikospoliisissa näin tärkeässä avainasemassa (ääniasiantuntijana) työskentelevä henkilö olisi poliisi. Tuija Niemen asiantuntijalausunnot ovat yli hänen koulutustasonsa ja osaamisensa. Poliisina hän olisi vastuussa sanomisistaan eri tasolla kuin (amatööri) siviili. Tuija Niemi ei ole siis virkavastuussa lausunnoistaan, ja KRP voi organisaationa jollain tapaa pestä kätensä niistä? Eipä silti, ei Suomessa ole monikaan joutunut virkavastuuta kantamaan, kuten muualla maailmassa on tapana.

    Jos minä olisin ollut väärentämässä äänitallennetta, joka on näinkin keskeinen todiste murhatapauksessa, ja jota väistämättä tutkitaan suurennuslasin kanssa useilla eri tahoilla (kaikista salausyrityksistä huolimatta), olisin aika peloissani kiinnijäämisestä. En kehtaisi minäkään lähteä Washingtoniin vastailemaan kysymyksiin. Ties vaikka olisivat raudoittaneet Tuijan poliisiajan haaskauksesta.

    Mitä tämä sanoo keskusrikospoliisista, jonka maineesta ja uskottavuudesta on kadonnut viimeisetkin rippeet Aarnio-tapausta seuratessa? Ulvilan murhamysteeri elokuvassa nähtävät rekonstruktiot rikotusta ikkunasta kulkeviin jäykkäjalkaisiin ja kömpelöihin poliiseihin ovat huvittavuudessaan verrattavissa Pekka ja Pätkä elokuviin. Videossa esiintyvät poliisimiehet eivät vastaa sitä tasoa, jota poliisilta vaaditaan ympäri maailman.

    Naisena olen myös surullinen siitä, että Tuija Niemi on lähtenyt munaamaan ammatillisesti naisten asemaa ja osaamista tällä tasolla. Hän on aivan selvästi ollut joidenkin poliisimiesten vietävissä. Eikä valitettavasti Tuija Niemi ole ollut ainoa.

    VastaaPoista
  2. Onnea Anneli tämän päivän päätöksestä!

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon, oikein meni kerrankin!

    VastaaPoista
  4. Onnea Anneli!!!!! Hieno joululahja. Blogisi on mahtavan mielenkiintoista luettavaa.

    VastaaPoista
  5. Onnitteluni, Anneli Auer! Helpotus on suuri näin sivusta seuraajallekin, kun loppui tämä käsittämätön ajojahti.

    VastaaPoista
  6. Lukijat eivät kenties ole tajunneet sitä, että Suomessa ei asiantuntijan tasoa määritä mikään. Kuka tahansa voidaan tuoda oikeuden eteen todistamaan "asiantuntijana" asiasta/aiheesta, josta heillä ei ole välttämättä paljoakaan tietoa tai kokemusta. Se on hyvin pelottavaa, varsinkin salaisissa oikeudenkäynneissä.

    Toinen valtava epäkohta on näiden muka huippuasiantuntijoiden käyttämät menetelmät ja laitteet, joita ei ole sertifioitu kyseenomaiseen tarkoitukseen.

    Olen aina pitänyt Suomea huippuosaajien maana, mutta ainakin sinun oikeustapauksessasi on todelliset osaajat sivuutettu kylmästi, ja viranomaiset ovat valinneet kuulla heikommin pätevöityneitä. Tälläinen menettely ei ole modernin tieteeseen ja kehitykseen pohjaavan yhteiskunnan mukaista, ja yksilön oikeusturvalle se on täysi katastrofi.

    VastaaPoista
  7. Onnea Anneli, että vihdoin ja lopullisesti päättyi tämä farssi. Kamalinta tässä on, että olet menettänyt entisen elämäsi ja suhteesi lapsiisi, rakkaimpiisi ja lapsesi ovat menettäneet suhteensa äitiinsä. Toivon, että jonain päivänä totuus paljastuu tappajasta, poliisien ja muiden viranomaisten, sekä kaikkien niiden toiminnasta, jotka tämän tapauksen ympärillä ovat häärineet.

    Voimia sinulle rakentaa elämäsi uudelleen. Toivon, että jonain päivänä saat myös mahdollisuuden rakentaa suhteen uudelleen lapsiisi, että lapsesi näkisivät, pystyisivät ymmärtämään totuuden tässä. On niin surullista ja anteeksi antamatonta, että aikuiset ovat häikäilemättömästi manipuoloineet lapsia. Kaikkea hyvää sinulle Anneli.

    VastaaPoista
  8. Kyllä tämän jutun ja sen toisen osalta myös on silmät auenneet viranomaisten toiminnan suhteen, eikä tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen kun on perehtynyt oikeustoimittajien tutkivaan journalismiin. Valitettavasti sinun tapauksesi on kyllä pahin mitä kuvitella saattaa. Kuten Niinallekin kirjoitin, olen alusta asti uskonut syyttömyyteesi, ja tapaukseen perehdyttyäni tiesin sen varmasti. Mikään raha ei korvaa tapahtunutta, mutta toivon että saat ruhtinaallisen korvauksen siitä huolimatta, ja että viranmaiset joutuvat vastuuseen tekemistään rikoksista ja virheistä. Toivottavasti tulevaisuus vielä palauttaa hyvät välit lapsiisi, ja puhdistaa maineesi julkisuudessa. Onnittelut KKO:n ratkaisusta!
    Maarit

    VastaaPoista

Kirjoita asiallisesti. Kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.