Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta
Artikkeli loukkaa seuraavia journalistin ohjeita:
JO 1, 7, 11, 15
Artikkelissa väitetään, että Lahden lähipiiriläiset olisivat nyt ensimmäistä kertaa antaneet lausuntoja julkisuuteen ja että Palmén olisi haastatellut kirjaa varten Lahden kolmea siskoa. Tämä ei pidä paikkaansa.
Henkilökuvaukset ja tarinat, joista artikkelissa kerrotaan, eivät ole peräisin Jukan siskojen tai lähipiiriläisten Palménille antamista haastatteluista, vaan ovat muista lähteistä koottua sepitettä.
Jukan Päivi-sisko otti minuun yhteyttä ja kertoi, ettei ole antanut haastattelua eikä ole edes tavannut Palmenia. Päivin mukaan hänen pikkusiskonsa oli antanut haastattelun lähinnä Jukan lapsuuteen liittyen. Kolmas sisko on kuollut ennen Palménin kirjaprojektin alkamista.
Todellisuudessa artikkelin luonnekuvaukset on poimittu 15-18 vuotta vanhoista poliisien kuulustelukirjauksista. Sukulaisten tarinoita on koottu kuulusteluista valikoiden siten, että sepite ei vastaa sitä, mitä kuulusteltavat ovat sanoneet.
Esim 1: Kertomus ristiäisistä ja Anneli Auerin “muuttuneesta olemuksesta ja käytöksestä” perustuu pelkästään Jukan vuonna 2020 kuolleen siskon kuulustelukertomukseen eivätkä muut kuulusteltavat ole tuoneet esiin vastaavia käsityksiä.
Esim 2: “Auer koki eläneensä onnellista perhe-elämää, mutta miehen sukulaisille se näyttäytyi toisenlaisessa valossa. Joitakin viikkoja ennen Lahden kuolemaa sisarukset huomasivat veljessään huolestuttavia piirteitä. Heidän mielestään miehen käytös poikkesi normaalista. Lokakuussa 2006 Jukka Lahti osallistui sukulaisen 50-vuotisjuhlille, mutta oli omituinen ja hiljainen. Perheenisällä oli kova hoppu pois, mutta kukaan ei ymmärtänyt miksi.”
Tässä annetaan ymmärtää, että sukulaisten mielestä emme eläneet onnellista perhe-elämää ja että Jukan käytös syntymäpäivällä olisi ollut poikkeavaa ja huolestuttavaa ja nimenomaan liittyisi parisuhteeseen. Todellisuudessa kaikki Jukan sukulaiset ovat kaikissa kuulusteluissa kertoneet parisuhteestamme pelkästään positiiviseen sävyyn eikä kukaan ole edes vihjaillut muuta. Kuulustelujen mukaan Jukka on syntymäpäivillä vitsaillut ja käyttäytynyt normaalisti, kukaan ei ole “huolestunut” lähdöstämme, jolla oli selvä syy (edessä oli vielä parin tunnin ajomatka ja kaupassa käynti) ja ainoat Jukan kertomat huolet liittyivät hänen työhönsä Luvatalla.
Esim 3: “Omaiset ajattelivat, että sisarusrakas mies olisi mieluusti ollut enemmän tekemisissä sukulaisten kanssa, mutta pysytteli lopulta eristyksissä omassa perhepiirissään.”
Kävimme vuoron perään Jukan perheellisten siskojen luona samalla kun kävimme Turussa vanhempieni luona melkein kuukausittain, ja myös he kävivät meillä toisinaan, mikä selviää kuulusteluista. Kävimme sukujuhlissa ja joulunvietoissa, emme eristäytyneet. Sukulaiset puhuivat Jukasta kehuvasti hyvänä isänä, joka vietti aikaa perheensä kanssa, eivät moittineet siitä.
Palménin haastattelema sisko ei käynyt perhejuhlissa, joten hän ei ole voinut näitä asioita kertoa. Jää epäselväksi onko mikään artikkelin muukaan väite peräisin haastatteluista. Lukija ei erota sepitettä mahdollisesta haastatteluosuudesta.
JO 9, 10, 12
Se, että artikkelissa viitataan Palménin kirjaan, ei poista tarkistamisvastuuta. Toimittajan olisi pitänyt ymmärtää suhtautua kriittisesti kirjaan, jossa ei avoimesti kerrota, mistä mikäkin tieto on peräisin ja jolla on kaupalliset tarkoitusperät. Kirjassa ei esimerkiksi suoraan väitetä, että kaikkia siskoja olisi haastateltu, vaan asia jätetään lukijan arvailujen varaan. Sepitteen takana olevat kuulustelukertomukset ovat julkista materiaalia, josta kuka vain voi tarkistaa asioita. Nimettömiä loukkaavia kommentteja, joiden alkuperästä ei ole mitään tietoa, ei pitäisi siteerata ollenkaan: “Eräs tuttava luonnehti Aueria älykkääksi, mutta maailmankuvaltaan erikoiseksi ja manipulointikykyiseksi ihmiseksi.”
JO 21, 25, 27
Artikkeli on kokonaisuudessaan loukkaava ja mustamaalaava – jopa Tiia Palménin tietämättömyydestä virheellisesti syyllistetään minua, vaikka käytän heti kirjani ensimmäisellä sivulla Jukasta nimitystä ”aviomies”. Artikkeli käsittelee yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita halventavaan sävyyn ja koko perhe-elämämme asetetaan negatiiviseen valoon. Meidän näkemystämme tai lupaamme ei ole kysytty. Se, että olen lukenut Palménin kirjan ja tehnyt siihen joitakin korjausehdotuksia, joista osa on liitteenä kirjan lopussa, ei tarkoita, että olisin antanut Palménille tai kenellekään muulle luvan julkaista yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita tai hyväksyisin sen. Olen antanut Palménille luvan vain kommenttieni julkaisemiseen.
Perheemme yksityisasioiden julkaisu on ollut ehkä aikanaan perusteltua oikeudenkäyntien aikana, mutta perhejuhlillamme, introvertilla luonteellani ja muulla vastaavalla ei pitäisi olla mitään yhteiskunnallista merkitystä nyt vuosien jälkeen. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa uudelleen.
JO 23, 24, 28
Artikkelissa on mahdollisesti loukattu myös näitä kohtia.
VASTAUS KANTELUUN
Hyvä Anneli Auer,
Olette tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen päätti olla ottamatta kanteluanne neuvoston täyden kokoonpanon käsittelyyn. Päätöksen perustelut voitte lukea alla olevasta puheenjohtajan päätöspöytäkirjan otteesta.
9613/UL/24
Auer / Ilta-Sanomat
Saapunut: 25.10.2024 klo 15:00
JO 1, 7, 9, 10, 11, 12, 15, 21, 23, 24, 25, 27 ja 28
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 19.10.2024 julkaisemaan juttuun Murhatun Jukka S. Lahden sukulaiset paljastavat hätkähdyttäviä tietoja Anneli Auerista.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010773029.html
Kantelussa on eritelty Journalistin ohjeiden mukaisesti ryhmitellen jutusta kohtia, joita kantelija pitää hyvän journalistisen tavan vastaisina:
Journalistin ohjeet 1, 7, 11 ja 15
Jutussa väitettiin, että Lahden lähipiiriläiset olisivat nyt ensimmäistä kertaa antaneet lausuntoja julkisuuteen ja että Palmén olisi haastatellut kirjaa varten Jukka Lahden kolmea siskoa. Kantelun mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
Henkilökuvaukset ja tarinat, joista artikkelissa kerrottiin, eivät kantelun mukaan olleet peräisin Jukan siskojen tai lähipiiriläisten Palménille antamista haastatteluista, vaan ne olivat muista lähteistä koottua sepitettä.
Kantelun mukaan Jukan Päivi-sisko otti kantelijaan yhteyttä ja kertoi, ettei ollut antanut haastattelua eikä ollut edes tavannut Palmenia. Päivin mukaan hänen pikkusiskonsa oli antanut haastattelun lähinnä Jukan lapsuuteen liittyen. Kolmas sisko oli kuollut jo ennen Palménin kirjaprojektin alkamista.
Kantelija arvioi, että todellisuudessa jutun luonnekuvaukset oli poimittu 15-18 vuotta vanhoista poliisien kuulustelukirjauksista. Sukulaisten tarinoita oli koottu kuulusteluista valikoiden siten, että sepite ei vastannut sitä, mitä kuulusteltavat olivat sanoneet.
Kantelussa on annettu tästä esimerkkejä:
Esimerkki 1: Kertomus ristiäisistä ja Anneli Auerin “muuttuneesta olemuksesta ja käytöksestä” perustui pelkästään Jukan vuonna 2020 kuolleen siskon kuulustelukertomukseen, eivätkä muut kuulusteltavat ole tuoneet esiin vastaavia käsityksiä.
Esimerkki 2: “Auer koki eläneensä onnellista perhe-elämää, mutta miehen sukulaisille se näyttäytyi toisenlaisessa valossa. Joitakin viikkoja ennen Lahden kuolemaa sisarukset huomasivat veljessään huolestuttavia piirteitä. Heidän mielestään miehen käytös poikkesi normaalista. Lokakuussa 2006 Jukka Lahti osallistui sukulaisen 50-vuotisjuhlille, mutta oli omituinen ja hiljainen. Perheenisällä oli kova hoppu pois, mutta kukaan ei ymmärtänyt miksi.”
Tässä jutun kohdassa annettiin kantelun mukaan ymmärtää, että sukulaisten mielestä kantelija perheineen ei elänyt onnellista perhe-elämää ja että Jukan käytös syntymäpäivällä olisi ollut poikkeavaa ja huolestuttavaa ja liittynyt nimenomaan parisuhteeseen. Todellisuudessa kaikki Jukan sukulaiset ovat kantelijan mukaan kaikissa kuulusteluissa kertoneet kantelijan ja hänen miehensä parisuhteesta pelkästään positiiviseen sävyyn eikä kukaan ole edes vihjaillut muuta. Kuulustelujen mukaan Jukka oli syntymäpäivillä vitsaillut ja käyttäytynyt normaalisti, kukaan ei ollut “huolestunut” pariskunnan lähdöstä, jolla oli selvä syy (edessä oli vielä parin tunnin ajomatka ja kaupassa käynti) ja ainoat Jukan kertomat huolet liittyivät hänen työhönsä Luvatalla.
Esimerkki 3: “Omaiset ajattelivat, että sisarusrakas mies olisi mieluusti ollut enemmän tekemisissä sukulaisten kanssa, mutta pysytteli lopulta eristyksissä omassa perhepiirissään.”
Kantelun mukaan pariskunta kävi vuoron perään Jukan perheellisten siskojen luona samalla kun he kävivät Turussa kantelijan vanhempien luona melkein kuukausittain. Myös sukulaiset kävivät kantelijan ja tämän miehen luona toisinaan, mikä selvisi kuulusteluista. Pariskunta kävi myös sukujuhlissa ja joulunvietoissa, eikä eristäytynyt. Sukulaiset puhuivat Jukasta kehuvasti hyvänä isänä, joka vietti aikaa perheensä kanssa, eivätkä moittineet siitä.
Palménin haastattelema sisko ei käynyt perhejuhlissa, joten hän ei ole voinut näitä asioita kertoa, kantelussa todetaan. Kantelun mukaan jää epäselväksi, oliko mikään artikkelin muukaan väite peräisin haastatteluista. Lukija ei voinut kantelun mukaan erottaa sepitettä mahdollisesta haastatteluosuudesta.
Journalistin ohjeet 9, 10 ja 12
Kantelija huomauttaa, ettei se, että artikkelissa viitataan Palménin kirjaan, poista toimitukselta tarkistamisvastuuta. Toimittajan olisi pitänyt ymmärtää suhtautua kriittisesti kirjaan, jossa ei avoimesti kerrota, mistä mikäkin tieto on peräisin, ja jolla on kaupalliset tarkoitusperät. Kirjassa ei esimerkiksi suoraan väitetty, että kaikkia siskoja olisi haastateltu, vaan asia jätettiin lukijan arvailujen varaan. Sepitteen takana olevat kuulustelukertomukset ovat julkista materiaalia, josta kuka tahansa voi tarkistaa asioita. Nimettömiä, loukkaavia kommentteja, joiden alkuperästä ei ole mitään tietoa, ei kantelijan mielestä pitäisi siteerata ollenkaan: “Eräs tuttava luonnehti Aueria älykkääksi, mutta maailmankuvaltaan erikoiseksi ja manipulointikykyiseksi ihmiseksi.”
Journalistin ohjeet 21, 25 ja 27
Kantelun mukaan juttu oli kokonaisuudessaan kantelijaa loukkaava ja mustamaalaava – jopa Tiia Palménin tietämättömyydestä virheellisesti syyllistettiin kantelijaa, vaikka kantelija itse käytti heti kirjansa ensimmäisellä sivulla Jukasta nimitystä ”aviomies”. Kantelun mukaan juttu käsitteli kantelijan yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita halventavaan sävyyn ja asetti koko hänen perhe-elämänsä negatiiviseen valoon. Kantelijan näkemystä tai lupaa ei ollut kysytty. Se, että kantelija oli lukenut Palménin kirjan ja tehnyt siihen joitakin korjausehdotuksia, joista osa oli liitteenä kirjan lopussa, ei tarkoita, että kantelija olisin antanut Palménille tai kenellekään muulle luvan julkaista yksityiselämänsä piiriin kuuluvia asioita tai että hän hyväksyisi niiden julkaisemisen. Kantelija kertoo antaneensa Palménille luvan vain kommenttiensa julkaisemiseen.
Kantelija katsoo, että hänen perheensä yksityisasioiden julkaisu on ollut ehkä perusteltua oikeudenkäyntien aikana, mutta perhejuhlilla, kantelijan introvertilla luonteella ja muulla vastaavalla ei pitäisi olla kantelijan mielestä mitään yhteiskunnallista merkitystä enää vuosien jälkeen. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa uudelleen, kantelussa todetaan.
Journalistin ohjeet 23, 24 ja 28
Kantelun mukaan jutussa on mahdollisesti loukattu myös näitä Journalistin ohjeiden kohtia, mutta siinä ei ole tarkemmin eritelty, miten.
Johtopäätös kantelusta
Ilta-Sanomien juttu perustui kokonaisuudessaan Tiia Palménin teokseen Virallisesti syytön – Rikostoimittajan näkemys Ulvilan vyyhdistä. Kantelussa on nostettu esiin jutusta kohtia, joita kantelija pitää sepitteellisinä.
Jutussa mm. väitettiin, että Palmen olisi haastatellut kirjaansa varten Lahden kolmea siskoa, mikä oli kantelussa esitetyn perusteella toimituksen kirjasta tekemä virhepäätelmä. Kantelija ei kuitenkaan kerro tehneensä asiasta lehdelle oikaisupyyntöä, eikä Julkisen sanan neuvostolla siten ole edellytyksiä käsitellä kantelua olennaisten asiavirheiden näkökulmasta. Toimituksella oli perusteet pitää kustannustoimitettua kirjaa siinä määrin luotettavana lähteenä, että sitä saattoi siteerata tarkistamatta erikseen kirjassa esitettyjä yksityiskohtia. Jutussa tuotiin selvästi esiin, että siinä esitetyt tiedot perustuivat Palménin kirjaan. Jos kirjasta otetuissa sitaateissa oli kohtia, joita kantelija pitää sepitteellisinä, tämä olisi tullut saattaa toimituksen tietoon, jotta sillä olisi ollut mahdollisuus tarvittaessa korjata juttuaan. Kantelussa ei myöskään yksilöidä, miltä osin jutun otsikoinnille ei kantelijan mielestä löytynyt jutun sisällöstä katetta. Julkisen sanan neuvostolla ei siten ole edellytyksiä ottaa kantelua käsittelyyn Journalistin ohjeiden 1, 7, 9, 10, 11, 12 ja 15 näkökulmasta.
Jukka Lahden murha on yksi suomalaisen rikoshistorian seuratuimmista tapauksista. Vaikka asian oikeuskäsittely onkin saatu päätökseen, tapauksen myötä myös kantelijan yksityisyydensuoja on yhä alentunut siten, ettei myöskään Journalistin ohjeita 25 ja 27 rikottu. Jutussa Auer joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta ei niin kielteiseen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Kantelija olisi halutessaan voinut pyytää jälkikäteen lehdeltä mahdollisuutta saada tulla kuulluksi.
Kantelussa ei ole perusteltu, miten jutussa olisi rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 23, 24 ja 28, eivätkä nämä sovellu tapauksen tulkintaan.
Puheenjohtaja ei näe perustetta ottaa kantelua neuvoston täyden kokoonpanon käsittelyyn.
Esitys: Ei oteta käsittelyyn.
Päätös: Ei otettu käsittelyyn.
Päätöspäivämäärä: 22.5.2025
Kantelu voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi ainoastaan, jos puheenjohtajan tekemä päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tai olennaisesti puutteelliseen tietoon.
Mahdollinen uudelleenkäsittelypyyntö on toimitettava otsikolla ”Uudelleenkäsittelypyyntö” sähköpostiosoitteeseen xxx tai neuvoston postiosoitteeseen kahden viikon kuluessa siitä, kun tämä päätös on lähetetty. Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat neuvoston varapuheenjohtajat. Puheenjohtaja ja alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle tehnyt valmistelija eivät osallistu pyynnön käsittelyyn. Pyynnössä on yksilöitävä, miksi katsotte päätöksen perustuvan ilmeisen virheelliseen tai olennaisesti puutteelliseen tietoon. Perusteeksi ei riitä, että olette asiasta eri mieltä.
Terveisin,
Julkisen sanan neuvosto
Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki
www.jsn.fi
